Psoriaasin hoitopolku

Perusterveydenhuolto

Erikoissairaanhoito

  Perusterveydenhoito

 Erikoissairaanhoito

Oireet alkavat

Mitä psoriaasi on?

  • Psoriaasi on monimuotoinen ihon ja nivelten tulehdustauti.
  • Psoriaasi on immunologinen eli kehon vastustuskykyyn liittyvä sairaus, ja sitä esiintyy usein suvuittain.
  • Psoriaasi voi oireilla eri henkilöillä eri tavoin.
  • Psoriaasi on krooninen sairaus, josta ei voi parantua.
  • Hoitojen avulla psoriaasi voidaan parhaimmillaan saada lähes oireettomaksi.

Psoriaasia sairastavilla voi olla iho- tai niveloireita. Osa sairastaa molempia, kun taas osalla oireet ovat rajoittuneet joko iho- tai niveloireisiin.

Miten tunnistat iho- tai nivelpsoriaasin?

Ihopsoriaasia voi esiintyä kaikilla ihoalueilla ja kynsissä. Tyypillisiä ihottuman paikkoja ovat esim. polvet, kyynärpäät, rystysalueet ja hiuspohja. Usein psoriaasissa nähdään punoittavia, hilseileviä ja kohtalaisen tarkkarajaisia läiskiä, jotka voivat olla kooltaan pienistä pisaroista laajoihin ihottuma-alueisiin. Psoriaasiin voi liittyä ihon kutinaa ja arkuutta.

Psoriaasia voi esiintyä myös taivealueiden psoriaasina esimerkiksi kainaloissa, nivusissa ja pakaravaossa, jolloin läiskät ovat yleensä hilseettömiä. Psoriaasille on tyypillistä, että sitä voi ilmestyä ihon vauriokohtiin.

Toiseen yleiseen ihottumaan, atooppiseen ekseemaan, verrattuna psoriaasiläiskät ovat yleensä tarkkarajaisempia, tummemman punaisia ja hilseilevämpiä. Atooppisessa ekseemassa ihottumaläiskät ovat yleensä hennompia ja epätarkkarajaisempia. Atooppisen ekseeman tyypillisiä ilmenemisalueita ovat esim. kyynärtaipeet, polvitaipeet, kasvot ja kaula, kun taas psoriaasi ilmenee kyynärpäissä, polvissa ja hiuspohjassa ja vain harvoin kasvoilla.

Nivelpsoriaasin oireita ovat esimerkiksi:

  • sormien tai varpaiden arkuus, aamujäykkyys tai turvotus
  • aamuöisin herättävä tulehduksellinen selkäkipu tai
  • jänteiden kiinnittymiskohtien tulehtuminen.

Mistä psoriaasi johtuu ja mikä sen voi laukaista?

Psoriaasi voi ilmaantua missä iässä tahansa. Psoriaasia esiintyy usein suvuittain ja useita psoriaasille altistavia geenejä on tunnistettu. Tunnetuin laukaiseva tekijä pisarapsoriaasille, eli pienille pistemäisille psoriläiskille, on nielun streptokokki-infektio. Myös muut infektiot saattavat laukaista tai pahentaa psoriaasia.

Psoriaasin ilmaantumisen riskiä lisääviä ja sen oireita pahentavia tekijöitä ovat:

  • stressi
  • masennus
  • tupakointi
  • ylipaino
  • runsas alkoholin käyttö.

Ihopsoriaasia sairastavalle riskiä sairastua nivelpsoriaasiin suurentavat ihottuman laaja-alaisuus, ylipaino sekä kynsipsoriaasi. Riskiä sairastua nivelpsoriaasiin pahentaa se, jos tautia esiintyy lähisuvussa.

Kuinka yleistä psoriaasi on? Tarttuuko se?

  • Ihopsoriaasia sairastaa Euroopassa 1,5-3 % väestöstä.
  • Heistä noin 5 %:lle kehittyy vuosien saatossa myös nivelpsoriaasi.
  • Psoriaasi ei ole tarttuva sairaus.

Voiko psoriaasista parantua?

Psoriaasi on krooninen sairaus, josta ei voi parantua. Hoitojen avulla psoriaasi voidaan kuitenkin parhaimmillaan saada lähes oireettomaksi.

Miten psoriaasia hoidetaan?

  • Lievään psoriaasiin auttaa itsehoito perusvoiteilla
  • Lievään ja keskivaikeaan psoriaasiin yleislääkäri voi määrätä lääkevoiteita ja valohoitoa perusvoiteiden lisäksi
  • Vaikean psoriaasin hoitoon ihotautilääkäri voi määrätä valohoitoa, lääkehoitoa (tabletit) tai pistoshoitoa

Elintavat vaikuttavat merkittävästi psoriaasin hoidon yhteydessä

Elintavoilla on vaikutusta. Tulehdukset, stressi, masennus, ylipaino, tupakointi ja runsas alkoholin käyttö pahentavat ihottuman oireita.

Terveet elintavat ovat tärkeä osa sekä ihon että kokonaisterveyden hoitoa, sillä psoriaasi lisää useiden liitännäissairauksien riskiä. Vaikeaa ihopsoriaasia ja nivelpsoriaasia sairastavilla esiintyy muuta väestöä useammin sydän- ja verisuonitauteja, sydän- ja aivoinfarkteja sekä niiden vaaratekijöitä, kuten:

  • ylipainoa
  • verenpainetautia
  • aikuisiän diabetesta
  • rasvamaksaa
  • veren suurentuneita rasva-arvoja
  • tupakointia ja
  • alkoholin liikakäyttöä

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisemiseksi onkin erittäin tärkeää, että psoriaasia sairastava pystyisi välttämään niille altistavia tekijöitä. Jos alla olevat kysymykset mietityttävät, voit saada lisätietoa ja tukea alla olevia linkkejä klikkaamalla.

Onko alkoholinkäyttösi kohtuullista?

Tarvitsetko tukea tupakoinnin lopettamiseen?

Voiko psoriaasin oireilla olla vaikutusta mielialaan, elämänlaatuun tai työkykyyn?

Ihopsoriaasin oireet voivat vaikuttaa myös mielialaan ja elämänlaatuun. Ole rohkeasti yhteydessä terveydenhuollon yksikköön, jos koet mielialasi huonoksi. Jos alla olevat kysymykset mietityttävät, voit saada lisätietoa ja tukea alla olevia linkkejä klikkaamalla sekä terveydenhuollosta.

Oletko huomannut, että psoriaasi vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi harrastuksiisi, sosiaaliseen elämääsi tai unenlaatuusi? Oletko joutunut olemaan poissa työstäsi ihottuman takia?

Milloin sinun on syytä olla yhteydessä lääkäriin?

Ota yhteyttä terveydenhuoltoon, jos:

  • perusvoiteet eivät rauhoita ihottumaa riittävästi
  • oireet vaikuttavat mielialaasi tai elämänlaatuusi, esim. harrastuksiisi, sosiaaliseen elämään tai unenlaatuusi
  • sinulla herää epäilys liitännäissairauksista
  • koet jotain alla olevista nivelpsoriaasin oireista:
    • Nivelen punoitus, turvotus, kipu, arkuus ja aamujäykkyys
    • Aamuyöstä herättävä selkäkipu, joka helpottuu liikkumisella ja pahentuu levossa
    • Sormen tai varpaan turpoaminen makkaramaiseksi
    • Akillesjänteen kiinnityskohdan tai jalkapohjan kalvojänteen tulehdus

Minne voit hakeutua hoitoon?

Ole yhteydessä omaan terveysasemaasi, työterveyshoitajaasi tai yksityiseen lääkäriasemaan.

Lisätietoja

Hoidon tarpeen arviointi

Milloin sinun on syytä olla yhteydessä lääkäriin?

Ota yhteyttä terveydenhuoltoon, jos:

  • perusvoiteet eivät rauhoita ihottumaa riittävästi
  • oireet vaikuttavat mielialaasi tai elämänlaatuusi, esim. harrastuksiisi, sosiaaliseen elämään tai unenlaatuusi
  • sinulla herää epäilys liitännäissairauksista
  • koet jotain alla olevista nivelpsoriaasin oireista:
    • Nivelen punoitus, turvotus, kipu, arkuus ja aamujäykkyys
    • Aamuyöstä herättävä selkäkipu, joka helpottuu liikkumisella ja pahentuu levossa
    • Sormen tai varpaan turpoaminen makkaramaiseksi
    • Akillesjänteen kiinnityskohdan tai jalkapohjan kalvojänteen tulehdus

Miten voit valmistautua yhteydenottoon?

Ottaessasi yhteyttä, valmistaudu kertomaan tarkentavia tietoja. Mieti etukäteen ja kirjaa ylös seuraavia asioita:

  • Millä ihoalueilla ihottuma sijaitsee?
  • Miltä ihottuma näyttää? Onko se hilseilevä tai rikkonainen?
  • Miten ihottuma oireilee? Koetko kutinaa?
  • Onko suvussasi ihotauteja?
  • Miten olet hoitanut ihottumaa ja kuinka hoito on tehonnut?

Ota itse tai pyydä lähimmäistäsi ottamaan valokuvia ihottuma-alueesta hyvässä valaistuksessa. Tilanteesi voi olla erilainen siinä vaiheessa, kun pääset lääkärin vastaanotolle, joten on hyvä, että voit näyttää valokuvia ihottuman aiemmista vaiheista. Terveydenhuollon ammattilainen voi tällöin helpommin ja nopeammin arvioida hoidon tarvetta kuvien perusteella.

Mihin voit ottaa yhteyttä?

Ole yhteydessä omaan terveysasemaasi, työterveyshuoltoosi tai yksityiseen lääkäriasemaan.

Tarkistuslista hoidon tarpeen arviointiin

Ennen ajanvarausta, kysy potilaalta:

  • Milloin oireet ovat alkaneet / kuinka kauan ihottumaa on ollut?
  • Onko ihottuman lisäksi muita oireita, kuten kuumetta tai niveloireita?
  • Millä ihoalueilla ihottuma sijaitsee?
  • Miltä ihottuma näyttää (onko se hilseilevä, rikkonainen tms.?)
  • Miten ihottuma oireilee? Kutiseeko ihottuma? Esiintyykö kutinaa laajemmin?
  • Onko suvussa ihotauteja?
  • Kuinka potilas on hoitanut ihottumaansa? Miten tämä hoito on auttanut?
  • Onko potilaalla valokuvia ihottumasta, joita hän voisi lähettää?

Lääkärin vastaanotto: Tutkimukset ja diagnoosi

Miten valmistaudut ensimmäiseen vastaanottokäyntiin?

Ensimmäiseen vastaanottokäyntiin on hyvä valmistautua huolellisesti:

  • Ota valokuvia ihottumasta ja sen mahdollisista muutoksista
  • Mieti, mitä hoitoja olet jo kokeillut ja miten ne ovat vaikuttaneet
  • Selvitä etukäteen, onko suvussasi ihosairauksia
  • Listaa kaikki lääkkeet ja luontaistuotteet, joita käytät
  • Muista myös mainita muut oleelliset asiat, kuten allergiat tai raskaus.
  • Mikäli hammaslääkärikäynnistä on pitkä aika, on hampaiston tilanne hyvä kartoittaa hammaslääkärin toimesta jo ennen vastaanottoa. Hampaiston hoitamattomat infektiot voivat toimia psoriaasia pahentavina tekijöinä ja estää tiettyjen tabletti- ja pistosmuotoisten lääkitysten käytön.

Mitä ensimmäisellä vastaanottokäynnillä tapahtuu?

Ensimmäisellä vastaanotolla koko ihosi tutkitaan ihottuma-aluetta laajemmin, jotta oirekuva saadaan kartoitettua. Usein psoriaasin ulkonäkö on tyypillinen, minkä vuoksi lääkäri voi tehdä varman diagnoosin jo ihottuman ulkonäön ja sijainnin perusteella. Joskus diagnoosin tueksi otetaan iholta koepala, jolloin patologi vahvistaa diagnoosin mikroskooppitutkimusten perusteella.

Näin lääkäri tekee diagnoosin:

  • Kysymällä muista oireista
  • Tarkastelemalla ihoa
  • Ottamalla tarvittaessa koepalan diagnoosin varmistamiseksi. Koepala otetaan muutaman millimetrin läpimittaisella putkiveitsellä, eli stanssilla.

Lisätietoja

Potilaan tilanteen kokonaisvaltainen ymmärtäminen

Kun potilaalla on ihottumaa, hänen laaja riisuttamisensa vastaanottokäynnin yhteydessä on tärkeää. Usein potilas näyttää vain tiettyä ihottumaläiskää ihollaan, vaikka muualla vartalossa saattaa olla paljonkin kliinisiä vinkkejä tilanteesta.

Jos kyseessä on hoitajan vastaanotto, jonne lääkäri tulee arvioimaan potilaan, on potilas hyvä riisuttaa valmiiksi ennen lääkärin saapumista.

Ammattilaisen tulee muistaa, että psoriaasiin liittyy usein sydän- ja verisuonisairauksia ja toisaalta mielenterveyden häiriöitä kuten masennusta ja ahdistuneisuutta.

Kartoita potentiaalisia psoriaasia laukaisevia tai sitä pahentavia tekijöitä (eritoten hampaiston ja nielun infektiot) ja puutu mahdollisuuksien mukaan näihin.

Tarkistuslista oireiden selvittämiseen:

  • Missä potilaalla on ihottumaa?
  • Kuinka laajalla alueella ihottumaa on?
  • Milloin oireet ovat alkaneet?
  • Mitä hoitoja potilas on jo mahdollisesti itse kokeillut?
  • Onko potilas huomannut, mikä helpottaa tai pahentaa oireita?
  • Onko auringonvalolla vaikutusta ihottumaan?
  • Onko potilaalla niveloireita?
  • Mitä muita sairauksia potilaalla on?
  • Onko potilaalla psoriaasille tyypillisiä liitännäissairauksia ja onko näiden hoito hyvässä tasapainossa?
  • Millaiset elintavat potilaalla on?
  • Miten iho-oireet vaikuttavat potilaan elämänlaatuun, esimerkiksi nukkumiseen tai harrastuksiin?

Kyselyt ja laskurit potilaalle:

DLQI-elämänlaatukysely potilaille:

alla olevista linkeistä voit avata kyselyn ja tulostaa sen potilaalle täytettäväksi.

Laskurit:

Kuvia:

Pisarapsoriaasiwww.terveyskirjasto.fi: Pisarapsoriaasi. R. Suhonen. Päänahan psoriaasiwww.terveyskirjasto.fi: Päänahan psoriaasi. R. Suhonen.
Taivepsoriaasi pakaravaossawww.terveyskirjasto.fi: Taivepsoriaasi pakaravaossa. R. Suhonen. Psoriaasi, kynsimuutokset

www.terveyskirjasto.fi: Psoriaasin aiheuttamat kynsimuutokset. R. Suhonen.

Läiskäpsoriaasi kyynärpäässäwww.terveyskirjasto.fi: Läiskäpsoriaasi kyynärpäässä. R. Suhonen.

Lisätietoja

Käypä hoito: Psoriaasi ja nivelpsoriaasi

Hoito

  • Suurin osa lieväoireisista psoriaasipotilaista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa.
  • Mikäli paikallishoidolla tai luonnonvalohoidolla ei saada toivottavia vaikutuksia, voidaan potilas ohjata lähetteellä ihotautien poliklinikalle.

Mitkä ovat yleisimmät psoriaasin hoitovaihtoehdot?

Jos ihottumasi on lievää ja vähäoireista, riittää hoidoksi yleislääkärin määräämä paikallishoito, eli käytännössä perusvoiteet sekä kortisonivoiteet ja D-vitamiinijohdokset.

Perusvoiteet pehmentävät ja kosteuttavat psoriaasia sairastavan ihoa. Vaikka perusvoiteet eivät sinällään hoida itse tautia, ne ovat tärkeä osa perushoitoa, koska ihon kuivuus ylläpitää psoriaasin iho-oireita. Sopiva perusvoide vähentää ihon kutinaa, hilseilyä ja arkuutta.

Ohuilla ihoalueilla, kuten kasvoilla ja taivealueilla esiintyvän psoriaasin hoidossa käytetään yleensä keskivahvoja kortisonivoiteita.

Paksummilla ihoalueilla käytetään vahvoja tai joskus erittäin vahvoja kortisonivoiteita. Kortisonivoiteita tulee käyttää kuurimuotoisesti lääkärin ohjeen mukaan, jotta vältetään haittavaikutukset. Kuurimuotoinen käyttö tarkoittaa käytännössä kortikosteroidia sisältävän paikallishoitovalmisteen päivittäistä käyttöä ihottuma-alueelle ohjeistetun pituisen ajan, jonka jälkeen pidetään hoidetulle ihoalueelle kortikosteroidia sisältävistä paikallishoitovalmisteista vähintään edeltävästi toteutetun kuurin pituinen käyttötauko tai jatketaan kahdesti viikossa tapahtuvalla ylläpitohoidolla.

Kortikosteroidivoiteet ja D-vitamiinijohdokset, kuten kalsipotrioli ja kalsitrioli, lievittävät oireita ja rauhoittavat tulehdusta sekä lievittävät kutinaa. Paikallishoidon loputtua oireet uusiutuvat yleensä melko nopeasti. Ylläpitohoidolla kahtena päivänä viikossa on mahdollista estää uusiutumista.

Useat lieväoireiset psoriaatikot hyötyvät myös auringonvalosta.

Mitä muita hoitovaihtoehtoja on?

Jos paikallishoito ei riitä ja sinulla diagnosoidaan keskivaikea tai vaikea psoriaasi, ihotautilääkäri voi määrätä jotakin seuraavista hoitovaihtoehdoista:

  • Valohoito (UVB- tai PUVA-valohoidon on todettu lievittävän oireita pidemmän aikaa paikallishoitoon verrattuna)
  • Systeeminen eli sisäinen lääkehoito (lääke annetaan tablettien tai pistosten muodossa)

Miten voit itse vaikuttaa hoidon onnistumiseen?

Paikallishoito onnistuu parhaiten, kun jaksat noudattaa hoito-ohjeita ja voidella ihoasi ohjeistuksen mukaisesti.

Elintavoillasi voit vaikuttaa psoriaasiin ja hoidon onnistumiseen. Ylipainon lisäksi stressi, masentuneisuus, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö suurentavat selvästi riskiä psoriaasin puhkeamiseen, ja pahentavat sen oireita. Myös lapsilla ylipaino lisää riskiä sairastua psoriaasiin. Ylipaino voi myös heikentää hoidon tehoa. Aikuisilla tupakointi moninkertaistaa psoriaasin puhkeamisen todennäköisyyden, jos potilaalla on perinnöllinen riski sairastua psoriaasiin. Psoriaasin kannalta on hyödyllistä pyrkiä säilyttämään normaalipainoisuus, harrastaa säännöllisesti itselle mieluista liikuntaa, välttää tupakointia ja käyttää alkoholia korkeintaan kohtuudella.

Mitä haittavaikutuksia paikallishoidolla voi olla?

Käytä lääkevoiteita lääkärin ohjeen mukaisesti kuurimuotoisesti. Vahvojen kortikosterioidivoiteiden pitkäaikainen, yhtäjaksoinen käyttö voi ohentaa ihoa. Käyttötauot hoitojaksojen välissä suojaavat haittavaikutuksilta.

Milloin sinun on syytä olla uudestaan yhteydessä lääkäriin?

Ole uudelleen yhteydessä terveydenhuollon yksikköön, mikäli ihottumasi ei ole rauhoittunut riittävästi sinulle määrätyillä hoidoilla.

Miten nivelpsoriaasia hoidetaan?

Nivelpsoriaasia hoidetaan yleisimmin tulehduskipu- ja reumalääkkeillä. Nivelten ja tulehtuneiden jänteiden paikallishoitoon voidaan hyödyntää myös kortisonipistoksia. Oikeanlainen liikunta lievittää jäykkyyttä ja kipua.

Lisätietoja

Arviointi

Tee kliininen arvio, määritä PASI-indeksi ja ota tarvittaessa koepala.

Oikean hoidon valinta

  • Perusvoiteet
    • Kaikille potilaille riippumatta muista hoidoista
  • Kortikosteroidivoiteet
  • Yhdistelmävoiteet:
    • Hilseen kuorinta: Salisyylihappo + vahva kortikosteroidi (beetametasoni)
    • Kalsipotrioli + vahva kortikosteroidi (beetametasoni)
      • Tehokkaampia kuin pelkkä kortikosteroidi, mutta hieman kalliimpia
  • Ohuille ihoalueille (kasvot, korvat, kaula, taipeet) käytetään keskivahvoja kortikosteroidivoiteita ja kalsineuriininestäjävoiteita, kuten takrolimuusivoidetta
  • Paksuille ihoalueille (vartalo ja raajat) käytetään vahvoja kortikosteroidivoiteita kuten beetametasonia tai yhdistelmävalmisteita

Anna potilaalle hoito-ohjeet, joita hänen on helppo ymmärtää ja noudattaa. Ohjaa potilas tarvittaessa hoitajan vastaanotolle perusteellisempaa hoidonohjausta varten.

Potilaan tarvitsema muu tuki

Ohjaa potilasta eri tukimuotojen pariin.

Liitännäissairaudet

Psoriaatikoilla on muuta väestöä suurempi riski sairastua muihin sairauksiin psoriaasin lisäksi. Näistä liitännäissairauksista yleisimpiä ovat:

  • Verenpainetauti
  • Veren kohonneet rasva-arvot
  • Sepelvaltimotauti
  • Diabetes
  • Ylipaino
  • Tulehdukselliset suolistosairaudet
  • Masennus

Huomioi potilaan hoidon kokonaisvaltaisessa suunnittelussa myös liitännäissairauksien ennaltaehkäisy ja/tai hoito. Potilasta kannustetaan terveisiin elämäntapoihin, kuten normaalipainoisuuteen, säännölliseen liikuntaan, tupakoimattomuuteen ja korkeintaan kohtuulliseen alkoholinkäyttöön.

Huomioi myös mahdolliset psoriaasia pahentavat tekijät kuten infektiot (eritoten hampaisto).

Jatkoseuranta

Milloin sinun on syytä olla uudestaan yhteydessä lääkäriin?

Ole uudelleen yhteydessä terveydenhuollon yksikköön, mikäli ihottumasi ei riittävästi rauhoitu ohjeistuksen mukaisesti toteutetusta hoidosta huolimatta tai ihotilanne muutoin hankaloituu olennaisesti.

Miten voit itse arvioida hoidon vaikutusta?

Voit seurata hoitovastetta helpoiten valokuvien avulla. Sinun kannattaa siis ajoittain kuvata ihottuma-alueitasi ja verrata ajankohtaista tilannetta aiempaan.

Hoidon myötä läiskät vaalenevat ja hilseily vähenee. Läiskien jälkeen ihottuma-alueelle voi jäädä vaaleanruskeaa pigmentaatiota tulehduksen seurauksena.

Miten toimit, jos oireesi taas pahenevat?

Ota yhteyttä perusterveydenhuoltoon eli terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon, jossa paikallishoitoa voidaan arvioida tai jossa sinulle voidaan tarvittaessa tehdä uusi lähete ihotautilääkärille.

Mistä saat tukea, jos tunnet masennuksen oireita?

Ota herkästi yhteyttä omaan terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon, mikäli tunnet olosi masentuneeksi tai ahdistuneeksi. Tukea on saatavilla myös olla Psoriasisliiton ja paikallisyhdistyksen kautta.

Mistä saat tukea psoriaasin kanssa elämiseen?

Psoriasisliitto ja paikallisyhdistykset tarjoavat tukea, palveluita ja kursseja, jotka auttavat sinua ja läheisiäsi sairauden eri vaiheissa. Tutustu myös Kelan kuntoutusmahdollisuuksiin.

Mistä voit saada taloudellista tukea psoriaasin kanssa elämiseen?

Psoriaasilääkkeet ovat pääasiassa peruskorvattavia. Peruskorjattavuus on merkitty lääkereseptiin ilmaisulla ”pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon”. Nivelpsoriaasin lääkkeet ovat joko perus- tai erityiskorvattavia. Saat suurista lääkekustannuksista lisäkorvausta, kun saman kalenterivuoden aikana korvatuista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista maksetut omavastuuosuutesi ylittävät 626,94 euroa. Tämän jälkeen maksat korvattavista reseptilääkkeistä ainoastaan 2,50 euroa lääkettä kohden loppuvuoden ajan. Kela korvaa matkasi pääsääntöisesti halvimman käytettävissä olevan matkustustavan mukaan, mutta terveydentilasi ratkaisee, voitko saada korvauksen erityisajoneuvolla vastaanotolle tulemiseen.

Apua sosiaaliturvaetuuksien, palveluiden ja tukien hakemiseen kannattaa pyytää sosiaalityöntekijältä.

Arviointi

Tarkistuslista arviointiin:

  • Valokuvaus: Ota koko kehon kuvat, joista hahmottaa ihottuman laajuuden sekä tarvittaessa tarkempia kuvia yksittäisistä läiskistä.
  • Potilaan oma kokemus hoitovasteesta
  • Potilaan oma kokemus hoitoväsymyksestä (voi tulla muun sairauden takia, jolloin psoriaasin hoito kärsii)
  • Potilaan oma kokemus mielialan/ elämänlaadun kohenemisesta?
  • Muutokset DLQI-tuloksissa
  • PASI

Liitännäissairaudet

Selvitä potilaan liitännäissairaudet ja niiden hoitotasapaino.

Kuntoutusmahdollisuudet

Muu tuki potilaalle

Kerro potilaalle, mistä hän voin saada vertaistukea ja lisätietoa. Kerro potilaalle myös taloudellisen tuen mahdollisuuksista ja ohjaa hänet tarvittaessa sosiaalityöntekijän luokse.

Potilaan oltua erikoissairaanhoidossa

  • Loppuarvion tarkistus

Lähete

Miten lääkäri arvioi, hyötyisitkö lähetteestä ihotautilääkärin vastaanotolle?

Lääkäri arvioi ihottuman pinta-alaa, vaikeusastetta, sekä vaikutusta päivittäisiin toimiin ja elämänlaatuun.  Lääkäri arvioi myös, onko ihottumaa sellaisilla alueilla, jotka vaikuttavat päivittäisiin toimiin tai elämänlaatuun (esim. kädet) sekä sitä, kuinka voidehoidot ovat rauhoittaneet ihottumaa. Lääkäri voi tehdä lähetteen ihotautilääkärille, jos ihottuma on laaja-alainen, haittaa päivittäisiä toimia tai ei parane riittävästi voidehoidoilla.

Kuinka kauan erikoissairaanhoitoon pääsy kestää?

Yleislääkäri voi ensin olla yhteydessä ihotautilääkäriin ja kysyä hoito-ohjeita. Jos ihotautilääkäri arvioi vastaanoton tarpeelliseksi, saat kutsun vastaanotolle.

Miten toimit lähetteen saatuasi?

Lähetteen perusteella ihotautilääkäri on voinut suunnitella esim. laboratoriokokeita otettavaksi ennen vastaanottoa. Kutsukirjeessä kerrotaan, jos sinun tulee käydä laboratoriokokeissa ennen vastaanotolle tuloa, ja miten silloin toimit.

Mikäli hammaslääkärikäynnistä on pitkä aika, on hampaiston tilanne hyvä kartoittaa hammaslääkärin toimesta jo ennen vastaanottoa. Hampaiston hoitamattomat infektiot voivat toimia psoriaasia pahentavina tekijöinä ja estää tiettyjen tabletti- ja pistosmuotoisten lääkitysten käytön.

Konsultaatio ennen lähetettä erikoissairaanhoitoon

Tarvittaessa konsultoi ihotautilääkäriä ennen lähetettä, joko soittamalla tai konsultaatiopyyntönä.

Kuvat lähetteen liitteenä auttavat ihotautilääkäriä arvioinnissa:

  • Ota koko kehon kuvat, joista hahmottaa ihottuman laajuuden.
  • Ota lisäksi tarvittaessa tarkempia kuvia yksittäisistä läiskistä.

Potilaan lähettämistä erikoissairaanhoitoon tulee harkita mikäli:

  • Kyseessä on nopeasti laajeneva, laaja-alainen tai vaikea psoriaasi.
  • Kyseessä on lasten ihopsoriaasi tai sen epäily.
  • Kyseessä on pienialainen psoriaasi, joka:
    • ei reagoi asianmukaiseen paikallishoitoon (diagnoosin tarkistus)
    • aiheuttaa työkykyongelman (esim. kämmenpsoriaasi)
    • aiheuttaa kohtuutonta subjektiivista haittaa (esim. kasvopsoriaasi tai genitaalialueen psoriaasi)
  • Tarvitaan hoidonohjausta tai sairautta koskevia lisätietoja.
  • Kyseessä on vahvojen kortikosteroidivoiteiden liikakäyttö tai riippuvuus niistä.

Toimintaohjeet lähettämistä harkittaessa

  • Eritoten pienialaisen psoriaasin ollessa kysymyksessä tulee varmistaa, että asianmukainen paikallishoito on varmasti toteutunut ohjeistetusti.
  • Määritä DLQI ja PASI.
  • Jo potilaan lähettämistä arvioitaessa on hyvä alustavasti keskustella erikoissairaanhoidon hoitovaihtoehdoista (valohoidot ja systeemilääkitykset) ja systeemilääkitysten vaatimasta sitoutumistarpeesta, lääkitysten pitkäkestoisuudesta, niiden vaatimasta laboratoriokoeseurannasta ja esivalmisteluista.
  • Kartoita potentiaalisia psoriaasia laukaisevia tai sitä pahentavia tekijöitä (kuten stressi, masennus, infektiot (eritoten hampaiston ja nielun)) ja puutu mahdollisuuksien mukaan näihin.
  • Kartoita liitännäissairaudet ja järjestä näiden asianmukainen hoito perusterveydenhuollossa.

Kyselyt ja laskurit

Lisätietoja

Käypä hoito: Psoriaasi ja nivelpsoriaasi

Lääkärin vastaanotto: Tutkimukset

Minkälaisia tutkimuksia ihotautilääkäri tekee?

Ihotautilääkäri arvioi ihottumasi vaikeusasteen tutkimalla ihon ja arvioimalla esimerkiksi ihottuman hilseilyä ja punoitusta. Tarvittaessa tehdään taustaselvittelyitä laboratorio- ja kuvantamistutkimusten muodossa eritoten mikäli harkitaan tabletti- tai pistosmuotoisen lääkkeen aloitusta. Mikäli ihottuman diagnoosi ei ole kliinisesti selvä, voidaan ottaa koepala.

Miten eri arviot ja kyselyt vaikuttavat sinulle annettavaan hoitoon?

Sopivimman hoitomuodon valinnassa ja ihottuman vaikeusasteen arvioimisessa käytetään usein apuna PASI-arviointityökalua (Psoriasis Area and Severity Index). PASI huomioi ihottuman laajuuden pään, vartalon ja ylä- ja alaraajojen alueilta erikseen arvioituna sekä läiskien punoituksen, paksuuden ja hilseilyn.

Lääkäri laskee ihottuman PASI-arvon ihottuman ulkonäön perusteella. Myös sillä, kuinka paljon ihottuma vaikuttaa elämänlaatuusi, on vaikutusta hoitovalintaan.

Miksi sinun on tärkeää tiedostaa liitännäissairauksien riskit?

Vaikea psoriaasi aiheuttaa elimistöön laaja-alaisen tulehdustilan, joka lisää sepelvaltimotaudin riskiä. Kohonneen sydän- ja verisuonitautien riskin vuoksi on erittäin tärkeää, että muut sydäntauteihin vaikuttavat riskitekijät hoidetaan mahdollisimman hyvin. Näitä ovat esimerkiksi korkea verenpaine, diabetes, korkea kolesteroli ylipaino ja tupakointi.

Psoriaasi voi vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiin ja aiheuttaa esimerkiksi masennusta. Otathan puheeksi lääkärisi tai hoitajasi kanssa iho-oireiden lisäksi myös muut mahdolliset oireesi. Kun oireita päästään hoitamaan mahdollisimman varhain, eivät niistä koituvat terveyshaitatkaan kasva.

Miten saavut ihotautipoliklinikan vastaanotolle?

Ihotautipoliklinikan vastaanotolle saavut lääkärin lähetteen tai suunnitellun vastaanottoajan perusteella. Ajat lähetetään pääosin postitse. Kiireelliselle vastaanotolle saat kutsun puhelimitse.

Turku:

  • Tyksin ihotautien poliklinikka sijaitsee Tyks T-sairaalan B-osan 2. kerroksessa, pääsisäänkäynnin vieressä.
  • Sairaala-alueella on maksullinen parkkihalli sekä sairaalan etupihalla on muutama lyhyempi aikainen maksullinen parkkipaikka.
  • Ajanvarauksen siirtoon tai peruutukseen liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä puhelimitse numeroon 02 313 1620
  • Palveluajat: Maanantai – perjantai 12:00-14:00.
  • Tyks: Lisätietoa ihotautien ja allergologian palveluista

Psoriaasin hoito

Potilaan hoito valitaan yksilöllisesti. Hoidon tavoitteina ovat oireiden minimointi, elämänlaadun parantaminen ja työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen. Nivelpsoriaasissa pyritään lisäksi reumaattisen tulehduksen sammuttamiseen. Lievän ihopsoriaasin hoidoksi riittää paikallishoito eli perusvoiteet, kortikosteroidivoiteet ja D-vitamiinivoiteet sekä näiden yhdistelmät. Jos paikallishoito ei riitä, psoriasista hoidetaan UVB- tai PUVA –valohoidolla. Sisäistä eli systeemistä lääkehoitoa käytetään, kun muut hoitomuodot eivät tehoa riittävästi tai ne eivät ole käytettävissä. Ensilinjan sisäisisä lääkkeitä ovat asitretiini ja metotreksaatti. Biologisia lääkkeitä käytetään vaikeaa psoriasista sairastavilla potilailla silloin, kun muilla systeemisillä hoidoilla ei saavuteta riittävää hoitovastetta.

Tarkistuslista:

  1. Diagnoosin varmistus
    • Kliininen kuva ja tarvittaessa koepala
  2. Potilaan itsehoidosta kysyminen, hoidon ohjeistuksen mukaisen toteutumisen varmistus.
  3. Arviointi
  4. Niveloireiden tarkistus
    • Tarvittaessa lähete reumatologialle
  5. Erityisalueden tarkistus
    • kynnet, genitaalialue, hiuspohja, kasvot
  6. Lääkityksen aloitukseen liittyvät asiat
    • Verikokeet
    • Kuvantamiset
  7. Rokotuskattavuuden tarkistus
    • Kun ollaan aloittamassa immuunipuolustukseen vaikuttavia lääkkeitä, kuten metotreksaattia tai biologista hoitoa
  8. Hammaslääkärin arvio
    • Tarvitaan, kun ollaan aloittamassa immuunipuolustukseen vaikuttavia lääkkeitä, kuten metotreksaatti tai biologiset hoidot
    • Kaikkien psoriaatikkojen tulisi ylläpitää hampaiden hyvää terveyttä, koska myös tulehdus hammasjuuressa voi pahentaa psoriaasia
  9. Hoidon ohjaus ja tarvittaessa elintapaohjaus

Liitännäisairauksien puheeksi ottaminen

Liitännäissairauksien (mm. valtimotaudit ja diabetes) riski on psoriaasipotilailla suurentunut, joten niitä pitää seuloa ja hoitaa ajoissa. Liitännäissairaudet on huomioitava potilaan seurannassa ja kokonaisvaltaisessa hoidossa. Potilasta kannustetaan terveisiin elämäntapoihin, kuten normaalipainoisuuteen, säännölliseen liikuntaan, tupakoimattomuuteen ja korkeintaan kohtuulliseen alkoholinkäyttöön.

Roolit ja vastuut

Lääkärin vastaanoton yhteydessä potilas voi saada ohjausta myös hoitajan vastaanotolla. Tarvittaessa hoitaja antaa potilaalle tietoa psoriaasista sairautena ja ohjaa ihon paikallishoitoa (mm. perusvoiteet, kortikosteroidivoiteet, peittohoidot sekä voidepesut). Sopivan perusvoiteen löytämiseksi potilaalle voidaan antaa vastaanoton yhteydessä näytteitä kokeiltavaksi kotona. Vastaanoton yhteydessä potilasta voidaan myös ohjata lääkehoidon toteutuksessa ja antaa pistos-ohjausta.

Valohoidot toteutetaan hoitajavastaanottoina, joiden yhteydessä annetaan myös paikallishoito-ohjausta sekä ohjataan hoidon toteuttamisen periaatteet. Ihotautien poliklinikalla hoitosuhteessa olevat potilaat voivat kysyä hoitoon liittyvistä asioista poliklinikan puhelinnumerosta.

Elintapaohjaus

Mielenterveys

Psoriaasiin voi liittyä ahdistusta ja masennusta. Tämä on huomioitava hoitopäätöksissä. Potilaskyselyissä merkittävin elämänlaatuun vaikuttava tekijä on ollut ihon kutina. Stressiä aiheuttavat myös ihottuman näkyminen muille, jatkuva hoidon tarve ja riittämätön hoitotulos. Potilas voi myös alkaa välttää sosiaalisia tilanteita tai haasteita työssä tai yksityiselämässä. Osalle potilaista nämä seikat voivat vaikuttaa masennuksen syntyyn.

Vinkkejä mielen hyvinvointiin:

Alkoholi

Runsas alkoholinkäyttö suurentaa läiskäpsoriaasin ilmaantumisen riskiä ja pahentaa sen oireita. Alkoholin käytössä tulee huomioida kohtuullisuus.

Tupakointi

Tupakointi vaikuttaa koko elimistöön ja lisää vaaraa sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, keuhkoahtaumaan, erilaisiin syöpiin ja osteoporoosiin. Tupakoinnin lopettaminen tukee terveellisiä elämäntapoja ja mahdollistaa psoriaatikon paremman elämänlaadun hallintaa.

Ruokavalio

Ei ole voitu osoittaa, että millään erityisellä ruokavaliolla voitaisiin vaikuttaa psoriaasin puhkeamiseen tai vaikeusasteeseen. Tärkeintä on syödä monipuolisesti ja mahdollisimman terveellisesti sekä välttää ylipainon kertymistä. Psoriaatikon tulisi keskittyä terveyttä edistäviin ruokavalintoihin. Tämä onnistuu tutuilla suomalaisilla elintarvikkeilla ja ravitsemussuositusten mukaisilla ruoka-annoksilla.

Painon vähentämistä ja pysyvää painonhallintaa tukeva ruokailu:

  • säännöllinen aamupala ja ateriarytmi: 5 ruokailukertaa päivittäin
  • sopiva annoskoko
  • monipuolinen terveellinen arkiruoka ja terveelliset välipalat (pähkinät, mantelit ja siemenet ovat hyvä rasvanlähde)
  • kasvisten, marjojen, hedelmien, kalan, siemenien ja palkokasvien käytön lisääminen
  • täysjyväviljan käyttö ja runsaasti kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa sisältävien tuotteiden vaihtaminen rasvattomiin tai vähärasvaisiin (leivälle pehmeää margariinia, salaattiin öljykastiketta, vähärasvaisten tai rasvattomien liha- ja maitovalmisteiden ja juustojen valitseminen)
  • sokerin, tyydyttyneen rasvan, punaisen lihan ja leikkeleiden sekä suolan käytön vähentäminen.
  • Kaypahoito.fi: Lihavuus aikuisilla

Liikunta

Painonhallintaa edistävät päivittäinen arkiaktiivisuus, istumisen ja muun paikallaanolon vähentäminen ja vapaa-ajan liikunta. Erityisesti tuetaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole fyysisesti aktiivisia tai eivät liiku liikuntasuositusten mukaisesti. Liikunta parantaa myös mielenterveyttä. Liikunnalla on monia biologisia, sosiaalisia ja psyykkisiä vaikutuksia. Psyykkisistä vaikutuksista keskeisin lienee liikunnan mielihyvää aikaansaava vaikutus.

Tukea psoriasiksen kanssa elämiseen

Psoriasisliitto tarjoaa palveluja, jotka auttavat psoriasista sairastavia ja heidän läheisiään sairauden eri vaiheissa. Tukea ja neuvoja voi saada muun muassa Psorilinjan kautta, vertaistukea paikallisyhdistyksen toiminnan kautta, tietoa ja kokemuksia Ihon aika lehdestä sekä liitto järjestää ulkomailla- ja alueellisesti toteutettavia kursseja.

Psoriasislääkkeet ovat pääasiassa peruskorvattavia ja nivelpsoriasiksen lääkkeet joko perus- tai erityiskorvattavia. Perusvoiteet ovat peruskorvattavia, kun reseptissä on merkintä ”pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon”

Suurista lääkekustannuksista saa lisäkorvausta, kun saman kalenterivuoden aikana korvatuista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista maksetut omavastuuosuudet ylittävät 626,94 euroa. Tämän jälkeen potilas maksaa korvattavista reseptilääkkeistä loppuvuoden ainoastaan 2,50 euroa lääkettä kohti.

Kela korvaa asiakkaiden matkat pääsääntöisesti halvimman käytettävissä olevan matkustustavan mukaan, mutta terveydentila ratkaisee voiko potilas saada  korvauksen erityisajoneuvolla vastaanotolle tulemiseen.

Apua sosiaaliturvaetuuksien, palveluiden ja tukien hakemiseen kannattaa pyytää sosiaalityöntekijältä.

Lisätiedot

Hoito

Miten lääkäri arvioi, millainen hoito soveltuu sinulle parhaiten?

Sinulle sopivinta hoitoa valittaessa lääkäri ottaa huomioon ihottumasi vaikeusasteen ja mahdolliset muut sairautesi. Lisäksi lääkäri arvioi eri hoitojen hyötyjä ja mahdollisia haittoja tai riskejä. Kaikki hoidot eivät sovi kaikille potilaille.

Mitä onnistunut hoito edellyttää sinulta?

Paikallishoidon onnistumiseen sinulta tarvitaan jaksamista voidella ihoa säännöllisesti. Paikallishoidon tulee lähtökohtaisesti toteutua myös mahdollisen tabletti- tai pistosmuotoisen sekä valohoidon ohessa.

Valohoitojakson onnistumiseksi sinun tulee käydä hoidoissa säännöllisesti sovittujen aikataulujen mukaisesti. Ensimmäiset käyntikerrat ovat yleensä kolmesti viikossa ja jakson edetessä kahdesti viikossa. Käyntikertoja tarvitaan yleensä noin 20, jolloin jakson pituus on noin 1,5 kuukautta.

Tablettihoitoon tulee sitoutua lääke ottamalla ja lääkkeen vaatimille laboratoriokokeille sovitun aikataulun mukaisesti hakeutumalla.

Jos aloitat pistoshoidon, harjoittelet lääkkeen pistämistä hoitajan ohjauksessa vastaanotolla ennen hoidon aloitusta. Samalla käynnillä käytte läpi kokonaisvaltaisesti hoitoosi olennaisesti liittyvät asiat. Useimmat potilaat pistävät tämän jälkeen lääkkeen itse. Lääkkeen voi pistää sinulle myös esim. perheenjäsen. Lääkkeestä riippuen annostelu voi olla viikon – kolmen kuukauden välein.

Hoidon valinta

Hoitovalintaa on helpompi perustella, kun potilas on saanut hyvän ymmärryksen sairaudestaan isossa kuvassa. Tämä auttaa myös potilasta sitoutumaan saamiinsa hoito-ohjeisiin.

  • Paikallishoito eli perus- ja lääkevoiteet: Yleensä kaikki potilaat tarvitsevat paikallishoitoja. Valtaosalla potilaista ihottuman hoidoksi riittää paikallishoito. Näitä käytetään myös systeemilääkkeiden käytön aikana.
  • Valohoito: Potilaille, joilla ihottuma on rauhallinen kesällä ja vaikea talven pimeinä kuukausina.
  • Ensisijaiset/perinteiset systeemiset lääkkeet: metotreksaatti, asitretiini ja siklosporiini. Aloitetaan vaikeaan psoriaasiin tai jos psoriaasi ei reagoi riittävästi paikallishoidoille.
  • Toissijaiset systeemiset lääkkeet: biologiset lääkkeet. Käyttöaiheena vaikea läiskäpsoriaasi (PASI, BSA tai DLQI on suurempi kuin 10) aikuisilla, joilla ei ole ilmaantunut vastetta ensisijaisiin systeemisiin hoitoihin ja UV-valohoitoihin tai joille nämä hoidot ovat vasta-aiheisia tai sopimattomia.
  • Toissijaiset systeemiset lääkkeet: peroraaliset lääkkeet apremilasti ja deukravasitinibi.

Tiedonkulku hoitojakson aikana

Ihotautien poliklinikkaan hoitosuhteessa oleva potilas voi kysyä neuvoja ihottumansa hoitoon ihotautien poliklinikan sairaanhoitajalta vastaanoton yhteydessä tai soittamalla. Hoitaja ohjaa esimerkiksi ihon paikallishoitoon liittyvissä asioissa. Tarvittaessa hoitaja kysyy ohjeita ihotautilääkäriltä, mikäli on kyse esimerkiksi tablettilääkkeisiin tai pistettäviin lääkkeisiin liittyvistä kysymyksistä.

Hoidon ohjaus

Materiaalit oman työn tueksi

Materiaalit potilaalle

  • Lääkekohtaiset potilasohjeet
  • Lääkeyritysten ja yhdistysten potilas- ja paikallishoito-ohjeet
  • Hyvinvointialueen potilasohjeet
  • Terveyskylä.fi: Psoriaasi
  • Psori.fi: Psoriasiksen hoito

Potilaan vastuutus ja motivointi

Psoriaasia sairastava voi toisinaan kokea haasteita tavallisissa arjen toimissa tai kokea hoitoväsymystä. Potilasta voi olla tarvetta motivoida hänelle sopivilla keinoilla. Yleensä jo pelkkä keskustelu auttaa, mutta potilasta on hyvä muistutella myös psoriasisyhdistyksen tarjoamasta vertaistuesta sekä taloudellisen tuen mahdollisuuksista.

Hoidon arviointi

Miten lääkäri arvioi hoitosi onnistumista?

Lääkäri arvioi ihotilannettasi arviointikyselyiden avulla sekä vertaamalla tilannetta aikaisemmin otettuihin valokuviin. Myös omat kokemuksesi ovat tärkeitä hoidon onnistumisen arvioinnissa: miten olet itse kokenut hoidon auttaneen? Entä miten koet mielialasi ja elämänlaatusi muuttuneen hoidon myötä?

Voit täyttää kyselyn ennen keskustelua lääkärin kanssa.

Miten hoitosi jatkuu?

Mikäli sinulle on ihotautilääkärin toimesta aloitettu tabletti- tai pistosmuotoinen lääkitys jatkuu hoitosi erikoissairaanhoidossa. Hoitoa arvioidaan ja tilanteen niin vaatiessa muutetaan. Mikäli tabletti- tai pistosmuotoisen lääkityksen tai valohoidon tarvetta ei enää ole, voidaan hoitosi siirtää takaisin perusterveydenhuoltoon.

Mitä jatkoseurannan siirto perusterveydenhuoltoon tarkoittaa?

Mikäli psoriaasin hoidoksi riittävät paikallis- eli voidehoidot, siirtyy  hoitosi takaisin perusterveydenhuoltoon, jossa myös voidereseptisi jatkossa uusitaan.

Tavoitteet eri hoidoille

Hoidon tavoitteena on minimoida oireet ja parantaa elämänlaatua sekä säilyttää potilaan työ- ja toimintakyky.

Loppuarvio

Tarkistuslista:

  • PASI
  • DLQI
  • Hoitoon sitoutumisen arviointi
  • Haittavaikutukset

Potilaan jatkoseurannan siirtyessä perusterveydenhuoltoon

Anna potilaalle tarvittavat tiedot hoidon jatkumisesta esim. paikallishoito-ohjeet. Kerro, miten potilas toimii, jos oireet taas pahenevat.

Vertaistuki
Liitännäissairaudet
Sosiaaliturva
Kyselyt ja laskurit
Hoitopolun esittely