Lähtötilanne Varsinais-Suomen alueella
Varsinais-Suomen alueella on hyödynnetty erilaisia kyselyitä ja asteikkoja jo pidempään potilaiden arvioinnissa. Tällä hetkellä hyödynnetään muun muassa kliiniseen hoitoon liittyvää UPDRS-kyselyjä, potilaan palautekyselyä, fysioterapiassa FSQfin-kyselyä sekä potilaan itse täyttämää hyvinvointikarttaa.
Kyselyistä ja asteikoista kertyvää dataa ei kuitenkaan hyödynnetä vielä tässä vaiheessa systemaattisesti vaikuttavuustiedon muodostamisessa. Vaikuttavuustiedon hyödyntämiselle on kuitenkin selvä tarve ja sen vuoksi systemaattisen datan kerääminen nähdään tärkeänä.
Vaikuttavuuden mittaamisen perusteena korostettiin ammattilaisten keskuudessa sitä, että hoitavalla taholla tulee olla näkymä siihen, onko tehdyillä toimenpiteillä aidosti asiakkaalle relevantteja vaikutuksia ja tehdäänkö oikeita asioita.
Suunnitellut toimenpiteet
Liikehäiriörekisteriä tullaan pilotoimaan ja ottamaan käyttöön vuoden 2020 aikana. Liikehäiriörekisteri antaa kokonaisnäkymän G20-diagnoosin saaneisiin potilaisiin (päivittyvä näkymä).
Rekisteri hakee sisältönsä potilastietojärjestelmistä ja sähköiset kyselyt päivittyvät sinne automaattisesti.
Liikehäiriörekisteri sisältää lääkityksen seurannan, elämänlaatumittarit ja motorisen luokituksen. Myös UPDRS voidaan sisällyttää osaksi rekisteriä. Tavoitteena on, että rekisteri kerää yksilötasolla vaikuttavuustietoa (kyselyt noin 1 kertaa/vuosi)
Tarkoituksena myös tarkastella, miten paljon hoidoilla voidaan vähentää potilaan resurssienkäyttöä (mukaan lukien käyntimääriä).
Vaikuttavuustiedon hyödyntämisen laajentaminen vaiheittain
1. Kehitä vaikuttavuuden mittaristo
Määritellään potilaan kannalta keskeisimmät vaikuttavuustavoitteet ja niitä tukevat mittarit liikehäiriörekisteriä hyödyntäen. Aloitetaan olemassa olevilla mittareilla ja laajennetaan vaiheittain. Selvitetään tiedonkeruun tekninen toteutus.
2. Vaikuttavuustieto osaksi toimintaa
Luodaan ymmärrys, mitä vaikuttavuustietoa tarvitaan esimerkiksi hoitopäätöksenteon ja johtamisen näkökulmasta. Käydään läpi, kuka tietoa hyödyntää ja missä tilanteissa.
Valitaan olemassa olevista tiedoista avainmittarit, priorisoidaan ne ja tuodaan ne näkyväksi.
3. Käynnistä pilotti
Esivalmistellaan pilotit ja valitaan pilottiyksikkö.
Nimetään pilottityöryhmä ja suunnitellaan toteutus.
Kerätään opit ja päivitetään suunnitelmaa.
4. Arvioi ja laajenna
Arvioidaan pilotin hyödyt ja laajennetaan mittaaminen ja tiedon hyödyntäminen myös muihin yksiköihin.
