Seurantakokeet

Oireettomassa vaiheessa IBD:n aktiivisuutta ja hoidon turvallisuutta seurataan säännöllisin laboratoriotutkimuksin. Näihin kuuluu hieman lääkityksestäsi riippuen veri-, virtsa- ja ulostenäytteitä. Osa lääkehoidoista edellyttää vatsatautien poliklinikalla toteutuvaa seurantaa. Erityisesti näin toimitaan, jos käytössäsi on biologinen tai muu immuunijärjestelmään vaikuttava lääkitys.

Tulosta teksti

Miksi seurantakokeita tarvitaan?

Seurantakokeita tarvitaan lääkehoitosi tehon ja turvallisuuden seurantaan. Lääkityksestä mahdollisesti aiheutuvat lievät muutokset valkosolujen
ja niiden alatyyppien määrässä saattavat aiheuttaa lisääntyneen riskin sairastua vakaviin tulehduksiin. Valkosolujen määrän muutoksia ei voi itse huomata oloaan tarkkailemalla. Lääkkeet saattavat lisäksi vaikuttaa maksan ja munuaisten toimintaan, ja nämäkin toimintahäiriöt ovat alkuvaiheessa oireettomia. Verikokeilla ja ulostenäytteillä seurataan myös lääkehoitosi tehoa ja riittävyyttä.

Tyypillisimpiin seurantakokeisiin kuuluvat verestä mitattava tulehdusarvo (CRP), verenkuva (muun muassa hemoglobiinin määrä, valkosolujen ja verihiutaleiden määrä ja valkosolujen eri tyyppien määrät), maksa-arvot (ALAT ja AFOS), veren valkuaisainepitoisuudet (albumiini ja prealbumiini) sekä munuaisarvo krea. Lisäksi seurataan ulostenäytteellä mitattavaa suoliston tulehdusmerkkiaine kalprotektiinia.

Mistä tiedän, milloin menen seuraavan kerran laboratorioon?

Kun lääkäri aloittaa sinulle lääkityksen, saat samalla suunnitelman, jonka mukaan lääketurvakokeet otetaan. Useimmiten turvakokeita otetaan tiheämmin lääkityksen aloitusvaiheessa. Kun lääkityksesi on vakiintunut, turvakokeet otetaan 3-6kk välein hieman lääkityksestäsi ja terveydentilastasi riippuen. Lääkäri tekee laboratoriolähetteen turvakokeisiin lääkityksesi perusteella.

Lääkäri tai hoitaja kertoo seurantakokeiden tulokset yleensä puhelimitse tai sähköisten palvelujen kautta. Tuloksesi näkyvät myös OmaKannassa.

Mitkä lääkkeet vaativat seurantaa?

Käytännössä kaikki IBD:n hoitoon käytetyt lääkkeet vaativat säännöllistä verikoeseurantaa jota kutsutaan usein turvakoeseurannaksi. Seurannalla siis varmistetaan, että hoito on sinulle turvallista.

Lieväoireisessa taudissa usein käytetyt lääkkeet 5-ASA ja sulfasalatsiini tai paikallisesti annosteltavat kortisonilääkkeet vaativat seurantakokeet noin vuosittain. Hoidossasi saatetaan käyttää myös immuunijärjestelmään vaikuttavia lääkkeitä, jotka vaativat tiheämmin otettuja turvakokeita.

Myös biologiset lääkkeet, joita annostellaan pistoksina muutaman viikon välein ihon alle tai tiputuksena suoneen, vaativat turvakoeseurannan. Biologisia lääkkeitä käyttävät ovat aina seurannassa erikoissairaanhoidossa.

Turvakokeissa käyminen on tärkeää, jotta huomataan mahdollisesti sinulle sopimaton lääkitys ajoissa. Lisäksi turvakoeseurannassa voidaan jo etukäteen huomata, jos lääke ei olekaan tehokas sinulle, ja näin lääkärin on mahdollista löytää sopiva lääkitys nopeammin.

Muut seurantatutkimukset

Muita seurantatutkimuksia, kuten luuntiheysmittauksia, kannattaa tehdä, jos sairautesi on vaatinut useita pitkiä ja korkea-annoksisia tablettikortisonihoitojaksoja. Luuntiheysmittauksella arvioidaan osteoporoosin eli luukadon ja sen lääkehoidon tarvetta. Papa-koeseuranta toteutuu pääasiassa normaalin seulontakäytännön puitteissa.

Jos käytössäsi on immuunijärjestelmään vaikuttava tai biologinen lääke, on syytä käydä hammastarkastuksessa vuosittain.

Tähystysseuranta

Tähystystutkimuksilla seurataan IBD:n aktiivisuutta ja etenemistä. Tähystyksillä on myös tärkeä rooli suolistosyövän seulonnassa.
Pitkään jatkunut laaja-alainen IBD altistaa suolistosyöville, ja siksi tähystystutkimuksia tehdään säännöllisesti kun sairastumisesta on kulunut yli 10 vuotta. Mahdolliset solumuutokset nähdään tähystyksen aikana otettavista koepaloista.

Lue lisää tähystystutkimuksista IBD:ssä artikkelista “Tähystys ja täydentävät tutkimukset”.

Lue lisää IBD:n seurantakokeista Terveyskylän Vatsatalon sivuilta.