Kuntoutus sairauden eri vaiheissa

MS-tautiin liittyy monenlaisia eteneviä keskushermostovaurioista aiheutuvia rajoitteita, kuten näköhaittaa, liikkumisen hankaluuksia, käsien toiminnan vaikeutumista, puhumisen ja nielemisen ongelmia, virtsarakon ja suolen toimintahäiriöitä, muistin ja ajattelutoimintojen hankaluuksia sekä tunne-elämän muutoksia.  Sairastuminen osuu usein nuoreen aikuisuuteen, jolloin muun muassa työllistyminen ja perheen perustaminen on ajankohtaista. Sairastava tarvitsee pärjätäkseen tietoa sairaudestaan ja tukea elämänhallintaan. Sairauden etenevän ja monioireisen luonteen vuoksi kuntoutuksen tarve on jatkuva.

Sairauden varhaisvaihe / vähäinen haitta

Sairauden alkuvaiheessa korostuu tiedon tarve, sairauden edetessä oirehallintaan ja omatoimisuuden ylläpitoon tähtäävä toimintatapojen muuttaminen ja apuvälineiden käytön harjoittelu.  Varhaisvaiheessa ensitieto ja ryhmämuotoisesti toteutettava sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssi (Kela.fi: Kuntoutuskurssihaku, Sairaus - MS-tauti) tarjoaa mahdollisuuden arvioida oma tilanne sekä saada vertaistukea ja kipinä itsestä huolehtimiseen. Varsinkin, jos sairauteen liittyy jo varhaisvaiheessa kognitiivisen toimintakyvyn, virtsarakon ja suolen toiminnan tai kommunikaation ongelmia, yksilöllinen harkinnanvarainen laitoskuntoutusjakso (Kela.fi: Harkinnanvarainen kuntoutus) saattaa olla ryhmämuotoista kuntoutusta asianmukaisempi vaihtoehto.

Vastasairastuneille tarjotaan mahdollisuutta osallistua MS-neuvolan ensitietopäiville VSSHP:n maksusitoumuksella.

Lue lisää:

Neurolo.fi: Ensitietopäivät

Lisääntyvä haitta

Sairauden edetessä kuntoutuksen tavoitteena on erityisesti työkyvyn tukeminen. On tärkeää, että sairauden aiheuttamien moninaisten rajoitteiden aiheuttamia osallistumisen esteitä pyritään poistamaan muun muassa vaihtoehtoisten toimintatapojen oppimisella sekä tarvittaessa sopivien apuvälineiden käytöllä. Avomuotoisesti toteutettavista terapioista, kuten fysioterapiasta, toimintaterapiasta, puheterapiasta ja neuropsykologisesta kuntoutuksesta saattaa olla apua. Laitoskuntoutuksen yhteydessä on mahdollista paneutua liikuntakyvyn tukemisen lisäksi ns. ei-näkyviin toimintakyvyn haittoihin, kuten tunne-elämän ja ajattelun, kommunikoinnin, virtsarakon ja suolen toiminnan häiriöihin sekä tavallista nopeampaan uupumiseen.

Huomattava haitta

Sairauden aiheuttaessa vaikeavammaisuutta avoterapioiden ja laitoskuntoutuksen tarve saattaa muuttua säännönmukaiseksi ja tavoitteena on toimintakyvyn, omatoimisuuden ja osallistumisen ylläpysyminen. Vaativassa yksilöllisessä laitoskuntoutuksessa (Kela.fi: Vaativa lääkinnällinen kuntoutus) voidaan etsiä keinoja, joilla sairastava kykenee liikkumisen tai kognitiivisten toimintojen rajoitteista huolimatta osallistua arjen toimiin, kuten täyttämään ja tyhjentämään astianpesukoneen tai ripustamaan pyykit kuivumaan. Etenevän sairauden kohdalla tulisi erityisesti muistaa läheisten tuen tarve. Omaisella tulisi olla mahdollisuus osallistua kuntoutujan laitoskuntoutukseen aina tarvittaessa.

Tietoa kuntoutuksesta

Lisätietoja löytyy mm.

Videot laitoskuntoutuksesta:

Apua kuntoutushakemuksen täyttämiseen löytyy:

Apua kuntoutussuunnitelman laadintaan:

Kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin suositus. Hyvä suositus sisältää kuvauksen sairauden aiheuttamista haitoista, kuntoutuksen tarpeista ja sen tavoitteista sekä suositeltavasta kuntoutuksen muodosta. Suositusta laadittaessa on hyvä huomioida myös sairastuneen läheisen mahdollinen tuen ja kuntoutuksen tarve.

Lue lisää:

Sosiaaliturva

Tietoa sosiaaliturvaan liittyvistä asioista löydät mm. täältä: Neuroliitto.fi: Sosiaaliturva

Saatat myös pitää